Perusopetuksen laatukriteerit: Johtaminen

Vuonna 2009 luovutettiin silloiselle opetusministeristeille tuorein versio ns. perusopetuksen laatukriteereitä. Ideana oli  antaa päättäjille (ja toki kouluillekin) kunnissa työkalu, jolla he voivat arvioida omaa tapaansa järjestää opetus.

Mallissa  päädyttiin  10 laadun ulottuvuuteen:
RAKENTEET: (1) johtaminen (2) henkilöstö (3) taloudelliset resurssit (4) arviointi ja
OPPILAAN KOHTAAMA TOIMINNAN LAATU (5) opetussuunnitelman toteuttaminen (6) opetus ja opetusjärjestelyt (7) oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki (8) osallisuus ja vaikuttaminen (9) kodin ja koulun yhteistyö a (10) oppimisympäristön turvallisuus.

KUSTAKIN laadun ulottuvuudesta on sitten laadittu erillinen laatukortti erikseen kunnan ja erikseen koulun tasolle.

JOHTAMISEN LAATU

Kuvausosassa kerrotaan, että johtaminen muotoutuu paikkallisesti kansallisten normien pohjalta. Mieliin muistutetan hyvän hallinnon periaate.

Opetustoimen ja koulun johtaminen on perustehtävän edistämistä ja toteuttamista. Johtaminen luo edellytykset opettamiselle ja oppimiselle. Erityisesti korostetaan arvojen lujittamista,arvotietoisuuden vahvistamista, tavoitteiden selkeyttämistä, yhteistä kehittämissuuntaa, yhteisön vahvuuksien ja kehittämishaasteiden tunnistamista ja pedagogiikkaan suuntautuvan johtamisen kehittämistä. Siis arvojohtamista. Hienoa!

Johtamisen tehtävälistassa korostuu PEDAGOGINEN JOHTAJUUS!: Henkilöstön rekrytointi, osaamisen kehittäminen, kannustava, osallistava ja vuorovaikutteinen toimintatapa, luottamuksen rakentaminen ja keskeisten sidosryhmien kanssa tehtävä aktiivinen yhteistyö.

Talouden johtamisessa korostuu tarpeiden ja käytettävissä olevien resurssien yhteensovittaminen.

Perusopetuksen johtaminen kytketään sekä kunnan strategioihin ja suunnitelmiin että valtakunnalliseen koulutuspolitiikkaan. Kummatkin pitää toteuttaa.

Olen seuraavassa erotellut opetuksen järjestäjän ja koulun kriteerit johdonmukaisuuden vuoksi toisistaan.

Laatukriteerit opetuksen järjestäjälle 

Opetuksen järjestäjä on määritellyt toiminta-ajatuksen ja arvopohjan ja laatinut strategiat ja suunnitelmat niiden toteuttamiseksi.Johto on sitoutunut niihin. Niiden vaikutuksia seurataan suunnitelmallisesti. Opetuksen järjestäjällä on selkeät tavoitteet opetuksen järjestämisen kehittämiseksi.

Sillä on rakenteet ja menettelytavat tukea opetustoimen ja koulun johtamista sekä hyvän hallinnon toteutumista.

Koulun rehtorin ja henkilöstön toimenkuvat on selkeästi määritelty ja johtajuudelle on riittävästi aikaa. HYVÄ, tässä on Espoossakin työmaata.

Ehkä hieman yllättävästi raportissa ei uskalleta puuttua monissa kunnissa toteutettuun ratkaisuun niputtaa useita kouluja samalla rehtorille.

Laatukriteerit koululle 

Henkilöstö on sitoutunut strategioiden toteuttamiseen. Koulun johto luo asianmukaiset edellytykset opettamiselle ja oppimiselle yhteistyössä opettajien, oppilaiden ja huoltajien kanssa. Koulussa on kannustavat käytänteet, jotka tukevat oma-aloitteisuutta ja oman työn jatkuvaa kehittämistä.

Koulun johtamisen painopiste on pedagogisessa johtamisessa. Johto tukee kokeilevaa ja innovatiivista opetuksen kehittämistä.

Ehkä hieman yllättävästi raportissa ei puututa johtamisen rakenteisiin: esiin ei esim nosteta esiin jaetun johtajuuden tai johtamisen varajärjestelmien ideoita.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pedagoginen johtaminen- mitä se on?

Kuka Martti Hellström?

Onko pedagoginen johtaminen katoamassa