Hellström: johtajuus

Martti Hellström opetussuunnitelmasta  HundrED.  Julkaistu 1.7.2016 Auroran koulun rehtori Martti Hellström kertoo näkemyksensä uuden opetussuunnitelman erityisyydestä. https://www.youtube.com/watch?v=qr8sukEHBk4 Ks. myös https://hundred.org/visiota/martti-hellstrom/7-toive-100-vuodelle-eaaa6692-4192-4dec-b738-3d2aa7e9e16a

KASVATUSAJATTELIJA TIINA TIKKANEN TEKSTI / VEIKKO SOMERPURO KUVA OPETTAJA 25/2015 Ops antaa luvan uudistua Martti Hellström on laskenut, että uudessa opetussuunnitelmassa sana ”opettaa” esiintyy muutaman kerran, ”ohjata” puolestaan noin 300 kertaa. Kuitenkin tulevaisuudessa tarvitaan myös perinteistä opettajuutta, sillä luokkaan on luotava rajat ja rauha, jotka mahdollistavat itsenäisen uuden oppimisen. Kahvila Ursulan ikkunan takana Helsingin Kaivopuistossa kuohuu syksyinen meri. Martti Hellström muistelee, kuinka hän aloitti opettajakollegojensa kanssa didaktisen vallankumouksen espoolaisessa Auroran koulussa vuonna 1989. – Tiukka normiohjaus oli poistettu, ja hallinto tuki kaksin käsin sitä, että koulut lähtevät omaleimaistumaan. Toimme kouluun taidekasvatusta ja sirkusta, mullistimme lukujärjestyksen, olimme kuin vauhkot varsat laitumella. Innosta ja ponnisteluista kasvoi hieno koulu, jota Hellström rehtoroi 25 vuotta. – Sitten sisäilmaongelmat tulivat ja nujersivat meidät.

JYVÄSKYLÄN yliopistossa julkaistiin about 10 vuotta sitten mielenkiintoinen väitöskirja. Siellä väitteli  kasvatustieteessä haukiputaalainen rehtori, KM Aarne Mäkelä. Väitöskirjan nimi oli "Mitä rehtorit todella tekevät. Etnografinen tapaustutkimus johtamisesta ja rehtorintehtävistä peruskoulussa". Mäkelän tutkimus osoittaa - luenma-  että rehtorin tehtävät ovat muuttumassa, ja että tuo muutos on voimakas. Erityisesti koulun selkärankana pidetyn pedagogisen johtamisen tehtäväalueen vähäinen osuus huolestuttaa väittelijää. Mäkelä osoittaa tutkimuksessaan, että rehtori joutuu nykyään entistä enemmän hoitamaan koulun yhteistyöverkostoihin liittyviä tehtäviä. Näitä verkostoja ovat mm. lasten huoltajat, perhekodit, kiinteistönhuolto, sosiaali- ja terveysviranomaiset, pelastus- ja turvallisuusviranomaiset sekä muut koulun sidosryhmät. Mäkelä tutki peruskoulun (ilmeisesti yhden?) rehtorin johtamistoimintaa 19 kuukauden aikana. Rehtorin tehtäväalueiksi muodostuivat hallint

MINULLA on tapana lukea kummallisiakin johtamiskirjoja. "Valmentaja" (kouluttaja) Tuija Rummukainen on kirjoittanut yhden tällaisen (2007) "Huippupomojen ominaisuudet & tositarinoita". Rummukainen etsii vastausta kysymykseen: Miksi jonkun esimiehen myyntijoukkue yltää parempiin taloudelliseen tulokseen kuin toisen? Kirjaa varten hän haastatteli 60 Suomessa toimivaa, menestynyttä myynnin esimiestä, jotka saavat joukkueensa tekemään parempaa tulosta (euroa viiva alla), joiden joukkueilla tuntui olevan tekemisen meininki ja joissa henkilöstön vaihtuvuus oli kohtuullista. Rummukainen listaa kahdeksan ominaisuutta ja taitoja, jotka erottivat nämä huippuesimiehet keskivertoesimiehistä. (1) Kyky myydä tavoitteet omalle joukkuelle Kaikilla hyvillä pomoilla oli kyky "myydä" myyntitavoitteet myyjäporukalleen. He kykenivät kertomaan, mikä tavoitteen merkitys on, miksi siihen halutaan ja pyritään. He osasivat kiteyttää tavoitteen ja myydä sen houkuttelevana

Kilpinen, P. (2009). Liekeissä. Miten johtaja inspiroi ihmiset syttymään muutokselle. Helsinki: Ajatuskirjat. Teema  on mitä tärkein. Ja kuinka inspiroivasti tämä kirja lanseerattiin. Ei ihme, onhan kirjoittaja isosti menestynyt mainosmies. Kirjaa voi vallan hyvin suositella. Se on leppoisaksi kirjoitettu. Kilpinen asemoi itsensä terveen ja inhimillisen kapitalismin kannattajaksi ja ahneuden vastustajaksi. Henkilöstö on voimavara- ei "välttämätön paha, joka laahustaa yrityksen käytävillä". Sellaista on mukava lukea ikävien lomautusuutisten aikaan. Kilpinen uskoo finanssikriisinkin aikana enemmän tuloksen kasvattamiseen liiketoimintaa kasvattamalla kuin menoja kutistamalla. Tarvitaan hyviä, luovia ideoita, jotka viedään innovaatioiksi asti. Tämä edellyttää uudenlaista johtamista. Insinööritaloudesta (tuotannon johtaminen) on siirryttävä inspiraatiotalouteen (ajattelun johtaminen). Kirjoittajaan on tehnyt selvästi vaikutuksen (kuten meistä moneen) filosofi Pekka Himase

Vuonna 2009 luovutettiin silloiselle opetusministeristeille tuorein versio ns. perusopetuksen laatukriteereitä. Ideana oli  antaa päättäjille (ja toki kouluillekin) kunnissa työkalu, jolla he voivat arvioida omaa tapaansa järjestää opetus. Mallissa  päädyttiin  10 laadun ulottuvuuteen: RAKENTEET: (1) johtaminen (2) henkilöstö (3) taloudelliset resurssit (4) arviointi ja OPPILAAN KOHTAAMA TOIMINNAN LAATU (5) opetussuunnitelman toteuttaminen (6) opetus ja opetusjärjestelyt (7) oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki (8) osallisuus ja vaikuttaminen (9) kodin ja koulun yhteistyö a (10) oppimisympäristön turvallisuus. KUSTAKIN laadun ulottuvuudesta on sitten laadittu erillinen laatukortti erikseen kunnan ja erikseen koulun tasolle. JOHTAMISEN LAATU Kuvausosassa kerrotaan, että johtaminen muotoutuu paikkallisesti kansallisten normien pohjalta. Mieliin muistutetan hyvän hallinnon periaate. Opetustoimen ja koulun johtaminen on perustehtävän edistämistä ja toteuttamista. Johtamine

HESARISSA  oli 1.5.2010  artikkeli, jota kannattaa yhä lukea.  Mikael Jungnerin kirjoittaman sunnuntaidebatin otsikko oli : "Perinteinen pomo uhkaa Suomen kilpailukykyä." Ylen (ilmeisesti juuri uuden johtamisotteensa vuoksi vaihdettu) ex- pääjohtaja Mikael Jungner kirjoittaa upeasti johtamisen muutoksesta. Nostan paperilehdessä olleesta jutusta muutaman lainauksen: " Pari vuosikymmentä sitten kommunismi kaatui. Samalla romahti suunnitelmatalous... Monelta on jäänyt huomaamatta, että useat yritykset ja yhteisöt toimivat edelleen suunnitelmatalouden logiikalla ...johtaja tai asiantuntija kertoo, minne mennään. Muut seuraavat. Tehotonta ja vanhanaikaista." " Maailman muutos ja monimutkaisuus on saavuttanut tason, jota lahjakkainkaan osaaja ei kykene enää yksin hahmottamaan. Ryhmä ihmisiä pystyy havainnoimaan ja vaikuttamaan maailmaan tehokkaammin... Yhtiön henkilöstö on kuin tuhansien anturien verkko ympäröivässä maailmassa." Pallotin Jungnerin puh

PSYKOLOGI  Pekka Järvistä on nautinto kuunnella.  On aina upeaa kuunnella ihmistä, joka ei juuri siteeraa muita, vaan on ajatellut (ja tässä tapauksessa kirjoittanut) ajatuksensa itse. Lisäksi Järvisen presentaatiotaito oli huikea. Tilan ja äänen käyttö. Noin kuusituntinen luento oli hyvin rakennettu, se oli älykäs ja samalla hauska. Teoreettinen malli aukaistiin konkreeteilla caseilla. Luennoitsija antoi kuulijoidelle pohdintataukoja ja esitteli keskusteluteeman jo hieman ennen taukoa. Yritän seuraavassa tiivistää, mikä minuun kolahti. Ensin yleisesti työyhteisön  pahoinvoinnista ja sitten sen soveltamisesta meillä käynnissä olevaan luokantason tehostetun tuen malliin. 1.  Kun työyhteisö voi pahoin Järvinen kiinnostui jo  nuorena opettajana työyhteisön kummallisuuksista. Miksi älykkäät ihmiset niin usein työpaikalla käyttäytyvät  ihan kummallisesti?  Riitelevät. Mököttävät. Eivät puhu, kun pitäisi jne.  Luentonsa lopussa hän kaivoi esiin W. Bionin (josta tässäkin blogissa o

MITEN rehtori voi vaikuttaa opetuksen laatuun? Tarkastelun tukena on 50:ltä espoolaisrehtorilta nettikyselyssä vuonna 2009 kokoamani aineisto. (Ks. tarkemmin http://rehtoritutkijanaverkosto.blogspot.com/ OECD:n mainiossa raportissa "Improving School Leadership" (2009) etsittiin väyliä, joita  pitkin rehtori voi vaikuttaa opetuksen laatuun. Niitä  löydettiin neljä (1) opettajien laatu, (2) opettajien motivaatio, (3) koulun ilmapiiri  ja (4) työolosuhteet ( koulun ulkoisten olosuhteet). (1) Pedagogiikan laatu ja opettajien laatu Suomessa opetuksen laatu ymmärretään mm. Pertti Kansasen mukaan  nimenomaan opettajien laaduksi Uskomme, että hyvä opettaja järjestää opetuksen hyvin. " Hyvät, kyvykkäät, motivoituneet opettajat ovat järjestelmämme laadun tae. Suomi on aivan erityinen maa.  Muualla maailmassa opettajan ammatti on 2.-4. valinta. Opettajiksi saadaan siellä ne, jotka eivät pääse muualla. Ja he eivät pysy kouluissa", kertoo vararehtori Hannele Niemi.  Suo

SUOMEN Vanhempainliitto julkaisee  hienosti taitettua  paperilehteä "Vanhempien Sanomat". Vuoden 2012 ensimmäisessä numerossa on   lehden loppupuolella  joulukuussa tehty haastattelu Auroran rehtorista. Juttu tehtiin juuri, kun työstimme Peppiä. Lainaan lämmöllä kirjoitetun jutun tähän avoimeen  päiväkirjaan. Teksti ja kuvat: LEENA HERLEVI-VALTONEN Rehtori pukeutuu Peppihuppariin On perjantai-iltapäivä, ensilumi on juuri yllättänyt eteläisen Suomen. Rehtori Martti Hellström pitää vielä kollegansa kanssa kokousta koulun käytävällä. Molemmilla on yllään Peppi Pitkätossun kuvalla varustettu huppari.  Espoolaisessa Auroran koulussa käytetään vuosittain kahdeksan viikkoa koko koulun näytelmäprojektiin. Teema vaihtuu kuuden vuoden välein. Nyt on vuorossa maailman vahvin tyttö. Projektiin osallistuvat kaikki; opettajat ja oppilaat näyttelevät, soittavat, rakentavat lavasteita, pukuja ja käsikirjoitusta yhdessä. Kuulostaa hauskalta, ja niin on tarkoituskin. Taustalla on si

LAKIMIES Salla Pyymäki  luennoi muutama vuosi sitten minua miellyttävällä iloisella ja reippaalla otteella työantajan edustajista ja velvollisuuksista. Vaikka aikaa on jo kulunut, laitan tähän  tuolloin viisailta kuulostaneita ajatuksia. Seuraavat asiat jäivät minulle erityisesti mieleen: Keskeinen säädösperusta: Laki kunnallisista virkamiehistä ja työsuojelulaki Rehtorin tehtävä työnantajan edustajana on järjestää, johtaa ja valvoa työtä sekä motivoida työntekijöitä. Työnantaja huolehtii (oma-aloitteisesti), että työntekijä saa  etuudet ja oikeudet sellaisena kuin ne hänelle kuuluvat. Työ pitää järjesää niin, että työntekijä  voi suoriutua siitä (kohtuullinen tuki) Työtekijällä on oikeus kehittyä kykyjensä mukaan urallaan. On edistettävä hyviä suhteita- myös työntekijöiden kesken. Hyvässä hallinnossa virkakäskyt perustellaan Työnantaja ei saa syrjiä eikä suosia ketään (perusteetta) työhön otossa eikä palveluehdoissa. Syrjintäolettamassa on työntekijällä näyttövelv

ESPOOLAISREXIT olivat  muutama vuosi sitten  Dipolissa opettelemassa parempaa, dialogista  johtamistapaa. Stagelle nousi dosentti Pauli Juuti. - Johtaminen kehkeytyy erilaiseksi erilaisissa konteksteissa ja erilaisiin päämääriin pyrittäessä, Juuti kertoi.  Päämäärien tulisi olla sellaisia, että niissä voi onnistua. Johtaminen on vaikea käsite. Se  ei ole henkilössä. Omilla ominaisuuksilla ei pärjää. Tyyli se ei ole. Tilanne on tärkeä, mutta tilannekuvauskaan ei riitä.... Dialogin käsite PIENEN tauon pohdimme pienissä ryhmissä,  mitä dialogisuus merkitsee. Kerroimme koonnassa toisillemme, että  dialogi = toisen mielipiteen kuuntelemista, arvostamista, aitoa kuuntelemista (ei itsekeskeistä),  vuorokuuntelua ennen päätöksentekoa, yhteisen, laajemman  ymmärryksen luomista (ei voittamista).  Yhdessä puhumista, läpi puhumista, vastavuoroista ajatusten vaihtamista... Juuti reflektoi myös keinoja: erilaistakaa kokouksia. Dialoginen johtaminen on aina demokraattista. Dialogisuus  on

MERKITTÄVÄ johtamiskonsultti Daniel Pink on jakanut motivaation kolmeen historialliseen vaiheeseen: - Motivaatio 1. Eloonjääminen - Motivaatio 2. Keppi ja porkkana - Motivaatio 3. Sisäinen motivaatio (Pink on siis  konsultti, ei tutkija. Hänen johtamistaidon kirjojaan on myyty miljoonia. Taustaan kuuluvat myös vuodet varapresidentti Al Goren puheenkirjoittajana) Ulkoinen motivaatio ei toimi 2010-luvulla. Ihmiset haluavat, että heidän työnsä on merkityksellistä. Ihmiset haluavat autonomiaa - mutta heitä ei saa jättää heittelle. Johtajan tehtävä on osallistaa, hakea ideoita alhaaltapäin asiakasrajapinnasta. JOKAINEN pitäisi saada haluamaan tulla yhä paremmaksi versioksi itsestään. Siihen tarvitaan johtajuutta. Johtajan on opeteltava haastamaan ka kytkemään ihmisiä suurempaan päämäärään. Johtajan on koottava yhteinen innostava päämäärä. Ihmisiä johdetaan tunteilla, tunnelmilla ja kulttuurilla. Asioita tavoitteilla ja isojen tavoitteiden yksinkertaistamisella. Johtaminen on

KUN vannoutunut didaktiikka-friikki saa käsiinsä kirjan, jossa kerrotan, että hyvä opettaja on aina myös hyvä psykologi, friikki - vaikka pasifisti onkin- vetää varmistimen  pois päältä. Mutta ihan suotta. Psykologian lisensiaatti Vesa Nevalaisen ja lahtelaisen emeritus-rehtori Auvon Niemisen teos (2010):  Opettajan psykologia (Helsinki: Edita) on sympaattinen kahden konkarin yhteisteos, jossa he kutovat yhteen 260 sivua omien työuriensa aikana tekemiään oivalluksia hyvin monenlaisista koulun arjen kysymyksistä (arvoista, rekrytoinnista, kriisien hoidosta,  muutoksen hallinnasta, oppilashuollosta, oirehtivista oppilaista, opettajien yksintyöskentelystä, murheista ja uupumisesta, niitä purkavasta tiimityöstä ja koulun tulevaisuuksista...) EN lukenut  kirjaa  ylikriittinen  tiedemoodi päällä. Siinä on ymmärtääkseni sanallistettu vilpittömästi ja auttamisen halusta  kummankin omaa toimintaa ohjaavaa ns.  käyttöteoriaa, joka kuten käsitteeseen kuuluu on eklektinen sekoitus osuvia ma